Listen Now

Onko huonon työympäristön syynä aina pomo ja pingispöydän puute? Tänään pohdinnassa mitkä kaikki asiat vaikuttavat mielekkään työskentely-ympäristön muodostumiseen.

Sanotaan, että koodari ei koskaan lomaile kun se miettii koodipähkinöitä päässään vapaa-ajallakin. Mitenkäs tämä tapahtuu sitten esihenkilön tai yrittäjän saappaissa jossa on myös huoli työntekijöistä?

Pitääkö nettisivujen näyttää samalta kuin kilpailijoilla vai saako kotisivut ja muukin viestintä näyttää samalta kuin tekijät yrityksen sisällä?

Toiset tykkää savusilakoista ja toiset haluaa sähköpyörän. Mitkä on sitten parhaita työsuhde-etuja?

Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea mihin kykenet. Elämässä on paljon muutakin kuin pelkästään työt ja muiden auttaminen. Myös omalle ololle ja jaksamiselle pitää osata asettaa arvoa!

Kuinka sinä määrittelet luottamuksen? Työmaailmassa luottamiseen liittyy usein lupauksien pitäminen niin asioiden sisältöön kuin aikatauluunkin liittyen.

Saako ärräpäät lentää ja murretta tulla puhheeseen mukkaan myös vai pitäsikö aina haastella kirjakielellä?

Sinun urassa olennaisin osa olet sinä. Kaikki mitä olet tehnyt on johtanut siihen missä olet tällä hetkellä. Ei kannata siis vähätellä aiempia nykyisestä työtehtävästä poikkeavia kokemuksia oman osaamisen kannalta!

Milloin koodi on tarpeeksi hyvää? Monesti koodarit voivat aiheuttaa itsellensä tarpeetonta stressiä tuottamalla jatkuvasti ylilaadukasta koodia.

Sisäisen kriitikon laukoessa itsekriittisiä ajatuksia kannattaa välillä pysähtyä miettimään onko ne ajatukset edes totta. Sisäisen kriitikon ahdistavuutta voi avustaa myös antamalla sisäiselle kriitikolle jonkun hahmon.

Pitääkö kaikki saada just heti nyt vai jaksaako (tai kannattaako) hyvää vielä odottaa? Isommissa kaupoissa saa kauppakassin, tietokoneen osat tai vaikka auton tuotuna suoraan kotiovelle. Vieläkö ihmiset jaksavat odottaa vai onko nopeus valttia?

Joskus tuotetta on järkevää kehittää jos sen nimeäminen on vaikkapa tulkittavissa loukkaavaksi jotain ihmisryhmää kohtaan, mutta onko aina kehitettävä tuotteita ja palveluita jos asiakkaat olisivat ja tyytyväisiä entiseenkin? Etenkin jos tavoite ei ole tehdä tuotteesta itsestään rikkoutuvaa.

Välillä ihmiset olettavat, että toinen osapuoli arvaa ja aavistaa sanottujen asioiden tarkoituksia rivien välistä. Usein on kuitenkin varmempaa varmistaa miltä asia toisesta tuntuu eikä reagoida toisen puolesta.

Juttuhetket hyvässä seurassa kesäyössä nuotion äärellä on hyvää herkkua, mutta miten tällaisia uusia juttukavereita voi löytää muuten kuin menemällä juhannuksena naapurimökille?

Työpaikoilla etenkin esihenkilön puolesta on jo laissa määritettyjä asioita mistä ei saa puhua työntekijöiden kanssa. Kuitenkin kaikilla pitäisi lupa olla määrittää rajat mistä oman elämänsä asioista haluaa työyhteisössä keskusteltavan.

Yritys ja yksilö voivat olla vastuullisia monella tapaa. Mitenkä vaikkapa ympäristö- ja sosiaallinen vastuullisuus näkyy arjessa?

Vaikka ihminen saa helpoiten kiitosta tehdyistä asioista ei se kuitenkaan tarvoita, että ihminen on sen vähempi arvoinen tehden vähemmän. Moni ihminen oppii koulumaailmasta, että hänen arvonsa on suoraan sidoksissa tehtyihin asioihin. Tämä oppi voi jäädä ihmisellä hyvinkin syvälle ja siitä on vaikeaa oppia pois. Kannattaakin harjoittaa itsemyötätuntoa ja olla tietoinen missä menee hyvin tekemisen ja riittävän tekemisen raja ja kuinka nämä vaikuttavat sinun mielialaasi.

Yritys voi hyvällä markkinoinnilla parhaassa tapauksessa automatisoida myynnin ja rekrymarkkinoinnin. Mistä yrityksien olisi hyvä viestiä enemmän?

Vieraamme personal trainer ja psyykkinen valmentaja Kati Lytsy valistaa tänään miten pysyvään muutokseen ei ole taikatemppuja. Olipa kyse sitten painon pudottamisesta tai työyhteisön tunnelman nostattamisesta.

Arkeen on mahdollista lisätä tuntuvastikkin onnellisuutta puhtaalla muutoksella asioihin suhtautumiseen.