Listen Now

Kuudennen kauden viimeisessä jaksossa kirjailija Antti Holma vastaa Erkan ja kuulijoiden kysymyksiin kirjoittamisesta. Tuplajakson kakkososan kysymykset: Kuka on auttanut Anttia kirjoittamisessa? Mitä kaunokirjallista Antti kirjoittaa tai haluaisi kirjoittaa seuraavaksi? Mikä on hyödyllisin tyly tai jopa tyrmäävä palaute, jonka Antti on saanut tekstistään tai kirjoittamisestaan ylipäänsä? Pitääkö taiteen tekemisen eteen jollain tapaa kärsiä? Paljonko aikaa Antti käyttää kirjoittamiseen päivä-/viikkotasolla? Vieläkö Antti kirjoittaa aamusivuja? Millainen kirjoittaja oli nuori Antti? Muistaako hän jotain, mitä nuorena kirjoitti? Miten saada kiinni alussa leijuvista ajatuksista, haparoida niitä sanoiksi ja jäsentää lauseiksi? Miten kirjoittaa lyhyttä, hauskaa ja huomiotaherättävää tekstiä? Millaisia jälkikaikuja Auta Antti -podcast herättää tekijässään vuosien jälkeen? Kirjoittamisesta-podcast jatkuu 1.2.2023!

Erkka keskustelee kirjailija Salla Simukan kanssa hänen ensimmäisestä aikuisille suunnatusta romaanistaan Tästä kaikki alkaa (Tammi 2022). Salla on tehnyt jo kaksikymmenvuotisen uran nuortenkirjailijana, ja nyt hän on tehnyt uuden aluevaltauksen. Taitava pienoisromaani yhdistää parisuhdeanalyysiä kauhuelementteihin. Erkka ja Salla juttelevat muun muassa suunnittelun ja "varsinaisen" kirjoittamisen suhteesta, kirjoittamisen säännöstelystä rankan aiheen kohdalla ja yhteistyöstä kustannustoimittajan kanssa. *** Jakso on kaupallinen yhteistyö Tammen kanssa. Osallistu kirjan arvontaan Instagramissa: @erkkamykkanen. ***

Tuplajaksossa kirjailija Antti Holma vastaa Erkan ja kuulijoiden kysymyksiin kirjoittamisesta. Ensimmäisen osan kysymykset: Mikä oli Antin kirjoittajakoulu? Mitkä ovat parhaat kirjoitusoppaat? Miksi, Antti, olet nero? Kuuluiko Kaikki elämästä(ni) -romaanin kirjoittamiseen vaihe, jolloin tuntui ettei tämä onnistukaan, ja jätit homman kesken? HÄPEÄNIPPU: Miten Antti on oppinut käsittelemään häpeää (tai käyttämään sitä materiaalina)? Miten käsitellä kirjoittamisen aiheuttamaa häpeää, joka liittyy pelkoon, että tekstiä julkaistessaan paljastaa itsestään jotain intiimiä, vaikka kyse olisikin fiktiosta? Tunnistaako häpeästä oikean suunnan kirjoittamiselle? Kun teksti on valmis, loppuuko häpeä? TUSKANIPPU: Mikä kirjoittamisessa vituttaa eniten? Miksi kirjoittaminen on niin vaikeaa? Miten olla ottamatta kirjoittamista liian vakavasti? Keksiikö Antti ensimmäisen tason hassuttelukysymyksiä Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa? Mistä omaa kirjoittajakuvaa koskevasta näkemyksestä Antin olisi hyvä päästää irti? Mistä saada omiin teksteihin korjausehdotuksia ja kritiikkiä? ITSEKRITIIKKINIPPU: Miten oppia luottamaan omaan tekstiinsä? Nimim. Hylsyjen lannistama. Miten itsekriittisyydestä pääsee eroon? Miten jatkaa kirjoittamista silloinkin kun tuntuu, että kaikki mitä kirjoittaa on ihan paskaa?

Viimeisessä äänikolumnissaan Erkka tunnustaa, että kolumnien kirjoittaminen tuntui hänestä ajanhukalta, sillä tunnustusta ei sadellut yhtä paljon kuin haavekuvissa. John Williamsin viisaat romaanit tarjoavat onneksi pettymykseen perpektiiviä. Kolumni on alun perin julkaistu Kritiikin Uutiset -sivustolla.

Erkka keskustelee Oona Pohjolaisen ja Adile Sevimlin kanssa nuortenkirjasta Kärsimyskukkauuteaddiktio (Otava 2022), joka kertoo kahdesta noidasta, Junosta ja Sadinista. Oona ja Adile ovat media-alan ammattilaisia ja ystävyksiä, joiden yhteisprojekti alkoi fiktiivisestä sähköpostikirjeenvaihdosta. Mitä ihanaa ja mitä vaikeaa on kirjan kirjoittamisessa ystävän kanssa? Suunnittelivatko he ensin teoksen maailman vai juonen, ja millä eri tavoilla he pitivät rakennetta kasassa? Läpinäkyvyyden hengessä vieraat kertovat myös avoimesti kustannussopimuksen saamisen monipolvisesta prosessista. Lopuksi kiinnostaa tämäkin: kuinka syvällä Oona ja Adile itse ovat noituuden maailmassa?

Millaista on toimiva kieli? Erkka pohtii kolumnissaan edustamaansa suorasanaisuuden koulukuntaa, jonka mukaan yksinkertainen on kaunista. Häntä vaivaavat lääkärit, jotka peittävät epävarmuuttaan epäselkeään kieleen, mutta myös kirjoittajat ja kriitikot, jotka tuntuvat tekevän samoin. Ei Erkka tosin itsekään ole koulukuntansa kunniakkain edustaja. Teksti on alun perin julkaistu Kritiikin Uutiset -sivustolla.

Kuudennen kauden ensimmäisessä jaksossa Erkka keskustelee runoilija Pauli Tapion kanssa hänen runoteoksestaan Tyhjä, suuri ja öinen (Poesia 2021). Kirja on raamatullisen synkkä valitusvirsi ihmisyydestä ja edistysuskon menettämisestä. Toisaalta se puhkeaa välillä upeisiin mitallisiin runoihin, jotka ylistävät luonnon ja hetkellisyyden kauneutta. Mikä vanhoissa, unohtuneissa runomuodoissa vetää Paulia puoleensa? Miten löytää tasapaino selkeyden ja hämäryyden välillä? Entä mistä löytää toivoa, kun näyttää siltä, että tulevaisuus on poistettu? Jakson ensimmäisellä puoliskolla Erkka ja Pauli tekevät nostalgiamatkan muinaiseen Euli & Parkka -runoblogiin (2009), joka oli lähtölaukaus molempien julkiselle kirjoittamiselle. Blogin idea oli julkaista runo joka päivä, ja sen anti koottiin vuonna 2010 runoteokseksi nimeltä Kolehti (Ntamo). Mikä varhaisaikuisuuden runoissa hävettää? Entä mikä niissä oli jo omaa? Euli & Parkka -blogi: http://eulijaparkka.blogspot.com/ | Osta Kolehti-runoteos: https://www.ntamo.net/product/99/erkka-mykkanen--pauli-tapio-kolehti-2010

Millaista on tehdä töitä ystävän kanssa? Toimittaja Venla Rossi editoi ystävänsä, lauluntekijä Samuli Putron laulunsanoituksia ja radiokäsikirjoituksia. Venla uskaltaa sanoa, kun teksti on huonoa, eikä Samuli pelkää suoraa kritiikkiä. Yhteistyö on vain vahvistanut heidän ystävyyttään, jonka olennainen osa vaikuttaa olevan lämmin vittuilu: ”Samulihan on brändännyt itsensä nuorten naisten avulla uudestaan”, Venla sanoo. Keskustelu etenee Samulin ja Venlan yhteistyöstä laajempiin rakenteisiin. Olisiko popmusiikin sanoittamisen puolella enemmänkin tarvetta tiukalle editointikulttuurille, joka journalismissa on arkipäivää? Keskustelu nauhoitettiin Erkan järjestämällä Mykkälän kirjoitusretriitillä Pielavedellä. Samuli ja Venla eivät olleet retriitillä kirjoittamassa vaan muissa hommissa: Venla kokkasi retriitin osallistujille ruokaa ja Samuli tiskasi ja lämmitti saunaa. Fyysinen työ on molemmille tarpeellista vastapainoa omalle kirjoittamiselle. ***Onko Kirjoittamisesta-podcastista ollut sinulle iloa? Tee palvelus ja anna tähtiarvio, niin podcastin näkyvyys kasvaa. <3***

Kuuntele Kirjoittamisesta-podcastin viidennen kauden viimeinen jakso omalla vastuulla.

Etäpäiväkahveille saapuu tällä kertaa toimittaja ja tietokirjailija Noora Mattila, jonka kanssa Erkka keskustelee narratiivisesta tietokirjasta "Heränneet: Maailma salaliittoteoreetikoiden silmin". Kirjassa Noora kuvaa paikoin kivuliaitakin keskusteluitaan anoppinsa Susanin kanssa. Yhdysvaltain länsirannikolla asuva Susan on mielestään vain kriittinen ajattelija, mutta Nooran näkökulmasta jotkut hänen ajatuksistaan – kuten rokotekriittisyys – ovat virheellisiä ja haitallisia. Miten kaksi ihmistä, jotka näkevät maailman niin eri tavalla, voivat löytää yhteyden? Entä millainen on kirjoittajan vastuu, kun hän saa täyden vallan kuvata avoimesti läheistään? ***Päiväkahvijaksot ovat hieman lyhyempiä ja rennompia jaksoja, joiden tekeminen ei jännitä Erkkaa niin paljon.***

Kuka on pätevä tekemään työtään? Erkka pohtii äänikolumnissaan, mihin hänen pätevyyden kokemuksensa kirjoittamisen opettajana perustuu. Paljastuu, ettei perusta ole aivan ongelmaton. Teksti on alun perin julkaistu Kritiikin Uutiset -sivustolla.

Kirjoittamisesta-podcastin viisivuotisuuden kunniaksi studioon palaavat podcastin ensimmäiset vieraat, Juhani Karila ja Jussi Seppänen. Aluksi jokainen esittää provosoivan väitteen kirjoittamisesta, jonka pitää alkaa sanoilla "Kirjailijat eivät uskalla puhua siitä, että..." Jakson toisella puoliskolla kirjailijat vastaavat seuraaviin kuulijakysymyksiin: Mistä tietää että suhde kustannustoimittajaan toimii tai ei toimi? Voiko jokainen kehittyä hyväksi kirjoittajaksi harjoittelemalla? Miten kertoa tarpeeksi, muttei liikaa? Mikä on kirjoittajan vastuu, kun käyttää muita ihmisiä lähteenä fiktiossaan? Mitä inhoatte kirjoittamisessa? Entä mitä rakastatte? Miksi? Miten jaksaa luovalla alalla? Miten selvitä suvantovaiheista, jolloin mitään ei synny? Mitä tekisitte toisin? Missä kohtaa kehoa hyvä kirjoittaminen teillä tuntuu? Usein sanotaan, että kirjoita siitä, minkä tunnet. Miten kirjoittaa siitä, mitä ei tunne?

Erkka pohtii, voiko huumoria kirjoittaa väkisin. Vastausta kysymykseen hän etsii lapsuudestaan, lavarunokokeiluistaan, koomikko Louis CK:n urasta ja lopulta häntä itseään ansioituneempien koomisten kirjailijoiden avulla: huumorin syntymisen arvoitusta omasta näkökulmastaan avaavat Petri Tamminen, Jussi Seppänen ja Miina Supinen. Miksi he osaavat kirjoittaa niin hauskasti? Jakso perustuu alustukseen, jonka Erkka piti Oriveden Nauru -seminaarissa vuonna 2016.

Päiväkahveille saapuu tällä kertaa käsikirjoittaja Anna Brotkin, jonka kanssa Erkka keskustelee taiteilijaidentiteetin etsimisestä, Aikuiset-sarjan kirjoittamisesta ja Erkan kateudesta Annan saavutuksia kohtaan. Anna kertoo myös ratkaisun ”liian vahvan sivuhenkilön” ongelmaan, joka vaivasi häntä tekeillä olevan pitkän elokuvan käsikirjoituksessa, ja paljastaa, miltä Aikuisten tulevan kauden kirjoittaminen tuntui kakkoskauden menestyksen jälkeen. ***Päiväkahvijaksot ovat hieman lyhyempiä ja rennompia jaksoja, joiden tekeminen ei jännitä Erkkaa niin paljon.***

Erkka keskustelee runoilija Veera Miljan kanssa hänen esikoisteoksestaan Supersalanen tyttöpäiväkirja (Tammi 2022). Veera työsti runoteostaan viiden vuoden aikana. Miten hän löysi runojen kautta tarvittavan etäisyyden omiin kokemuksiinsa ja oppi luottamaan omaan tyyliinsä? Millaista oli Tommi Parkon runoilijoiden sparrausryhmässä? Mikä on intuitiivisen kirjoittamisen ja editoinnin suhde? Kuinka tärkeää on päiväkirjakirjoittaminen ja muu "turha" kirjoittaminen? Kirjoitammeko me itse vai onko tehtävämme vain havaita, mitä kauttamme kirjoittuu? Mikä on todellisuuden ja olemisen taustalla oleva pohjimmainen mysteeri? Onko Aikakoneen ”Odota" nolo biisi – vai just hyvä?

Erkka keskustelee kauhukirjailija Marko Hautalan kanssa hänen novellikokoelmastaan Kuolleiden valssi (Tammi 2022). Teos on puhdasveristä kauhua, mutta kielellisesti ja psykologisesti tarkat novellit etenevät usein yllättäviin, syvällisiin suuntiin. Miten Markosta tuli kauhukirjailija, mistä hän saa aiheensa ja miten hän tarinoitaan työstää? Entä mikä rooli kauhukirjallisuudella on maailmassa, joka on jo valmiiksi kauhea – tai kirjoittamisella ylipäätään? Jakson alussa Erkka pyytää kauhun mestarilta palautetta 13-vuotiaana kirjoittamastaan kauhunovellista. *** Jakso on kaupallinen yhteistyö Tammen kanssa. ***

Päiväkahveille saapuu tällä kertaa toimittaja ja kirjailija Laura Friman, jonka kanssa Erkka keskustelee kolumnien kirjoittamisesta. Laura tunnetaan provosoivana kolumnistina, mutta mikä on totuuden ja tyylittelyn suhde hänen teksteissään? Entä onko kirjoittaminen hänelle ahdistavaa vai rauhoittavaa tekemistä? Jakson aluksi Erkka ja Laura yrittävät yhdessä purkaa nauhoitustilanteen aiheuttamaa jännitystä. ***Päiväkahvijaksot ovat hieman lyhyempiä ja rennompia jaksoja, joiden tekeminen ei jännitä Erkkaa niin paljon.***

Erkka kysyy lisää kuulijoiden kysymyksiä kahdelta tuoreelta kustannustoimittajalta, Antti Bergiltä ja Jouni Tikkaselta. Jakson 2/2 kysymykset: Minkä vinkin antaisit aloittelevalle kustannustoimittajalle? Millaisia kommentteja kustannustoimittaja ei halua kuulla kirjailijalta? Minkä verran kustannustoimittajaa saa vaivata sen jälkeen, kun kustannussopimus on tehty? Milloin kustannustoimittajat loukkaantuvat, ja juoruavatko he keskenään vaikeista kirjailijoista? Kaduttaako jonkin teoksen hylkääminen? Mistä tietää sopivansa kustannustoimittajan ammattiin? Mitä te oikein haluatte? Kirjoittiko Ville Repo Kalle Päätalon kirjat Kallen ideoiden perusteella – eli kuinka iso osa kirjailijan tekstistä voi olla kustannustoimittajan kynästä? Mistä tunnistaa, että jokin teksti on kustantamisen arvoinen? Miten kannustat jatkuvasti myöhässä olevaa kirjoittajaa? Miksi kustannustoimittajat panttaavat kehuja kirjailijoita kohtaan? Voiko keskeneräisellä käsikirjoituksella saada sopimuksen tai tapaamisen? Miksi kustannustoimittajat ovat niin huonoja – kohdellaanko kirjailijoita silkkihansikkain, vai ovatko he vain laiskoja? Voiko kustannussopimusta saada, jos ei ole julkisuudesta tai somesta tuttu? Mikä teksti viimeksi imaisi mukaansa? Haluatteko pohjimmiltaan itsekin kirjoittaa fiktiota?

Erkka kysyy kuulijoiden kysymyksiä kahdelta tuoreelta kustannustoimittajalta, Antti Bergiltä ja Jouni Tikkaselta. Jakson 1/2 kysymykset: Miten päädyit kustannustoimittajaksi? Kuka on esikuvasi kustannustoimittajana? Miten lehtitekstin ja kaunokirjallisuuden editoiminen eroavat toisistaan? Missä vaiheessa käsikirjoituksen pitää tehdä kustannustoimittajaan vaikutus – onko joku sivumäärä? Millaista on toimiva yhteistyö kirjailijan kanssa? Miten editoida käsikirjoitusta, kun ensimmäinen versio on valmis? Onko tuhoon tuomittua lähestyä kustannustoimittajaa kustantamon ohi, vaikkapa yksityisviestillä somessa?

Päiväkahveille saapuu tällä kertaa kirjailija Risto Oikarinen, jonka kanssa Erkka keskustelee kurin merkityksestä kirjoittamisessa. Risto on paitsi kirjailija, myös saksofonisti ja pappi. Muusikon koulutuksessa ja kristinuskon perinteessä on omat käsityksensä kurinalaisuudesta ja kärsimyksen merkityksestä. Nuorempana Risto saattoi jopa läimäistä itseään kasvoille, jos kirjoittaminen ei sujunut. Miksi hän meni niin pitkälle – ja mikä hänen työtavoissaan on nykyään toisin? ***Päiväkahvijaksot ovat hieman lyhyempiä ja rennompia jaksoja, joiden tekeminen ei jännitä Erkkaa niin paljon.***